Suomen tie sotaan
Pia Puntanen, Mikko Siitonen, Jenni Korhonen
Suomen tie sotaan
Vuonna 1939 Euroopan ilmapiiri kiristyi, kun Saksa laajensi alueitaan ja valtiot varustivat armeijoitaan. Puolueeton Suomi pyrki pysyttelemään kiistojen ulkopuolella. Elokuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen ja jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi kuului sopimuksessa Neuvostoliiton etupiiriin. Syyskuussa Saksa ja Neuvostoliitto hyökkäsivät Puolaan ja toinen maailmansota alkoi. Kun lokakuussa Suomi kutsuttiin Moskovaan neuvottelemaan alueluovutuksista, Suomi aloitti varautumisen pahimpaan eli sotaan.
Vuonna 1939 ilmapiiri Euroopassa oli kiristynyt, Saksa oli laajentanut alueitaan naapureiden kustannuksella ja valtiot varustivat armeijoitaan. Suomi puolueettomana maana ylläpiti poliittisia suhteita ulkomaihin ja kävi kauppaa useiden maiden kanssa.
Neuvostoliiton ja Saksan kiinnostus Itämeren alueelle heräsi vuoden 1938 aikana. Neuvostoliitto halusi turvata Suomenlahden laivaliikenteen ja Leningradin turvallisuuden. Se ehdotti Suomelle salaista puolustussopimusta ja aluevaihtoja, mutta Suomi tyrmäsi johdonmukaisesti kaikki ehdotukset. Suomi vahvisti puolustuskykyään muun muassa kiirehtimällä Karjalankannaksen linnoitustöitä.
Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen 23.8.1939. Sopimukseen kuului salainen lisäpöytäkirja, jossa Saksa ja Neuvostoliitto sopivat etupiireistään. Käytännössä se tarkoitti, että Hitler ja Stalin jakoivat välissään olevat valtiot keskenään. Etupiirisopimuksessa Suomi, Viro, Latvia ja osa Romaniasta tulivat Neuvostoliitolle. Liettua ja Puola jaettiin. Vaikka sopimus oli salainen, huhuja siitä tihkui Suomeenkin asti.
Viikko sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, 1.9.1939, Saksa hyökkäsi Puolaan. Neuvostoliittokin hyökkäsi Puolaan ja se jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Neuvostoliitto kutsui Baltian maat ja Suomen neuvottelemaan alueluovutuksista ja tukikohdista.
Neuvottelujen käynnistymistä seuraavana päivänä 9.10.1939 Suomi kutsui armeijan ja reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin (YH). Käytännössä kyse oli yleisestä liikekannallepanosta. Suomen kaupungeissa ryhdyttiin rakentamaan väestönsuojia ja varauduttiin ilmasuojeluun. Neuvostoliitto aloitti joukkojen siirtämisen Suomen rajalle.
Suomi lähetti J.K. Paasikiven neuvotteluihin Moskovaan. Ohje oli hyväksyä vain pieniä myönnytyksiä. Alueluovutukset tai –vaihdokset eivät tulisi kuuloonkaan. Mannerheim ja Paasikivi olisivat joustaneet enemmän, koska armeijan varustelutilanne oli heikko. Neuvottelut päättyivät lopulta tuloksettomina 13.11.1939. Paasikivi kommentoi muistelmissaan paluuta Moskovasta: ”Neuvottelut raukesivat ja onnettomuus oli edessä, vaikka sitä Suomessa ei heti käsitetty.” Talvisodan alkuun oli 17 päivää.
Lue lisää:
Suomen sodat 1939–1945: selviytyminen maailmansodasta. Kirjoittanut Pekka Visuri, Pasi Kesseli, Carl-Fredrik Geust. Docendo 2024.
Talvisodan pikkujättiläinen. Toimittanut Jari Leskinen ja Antti Juutilainen. WSOY 1999.