Talvisota
Talvisota
Mikä oli talvisota?
Toinen maailmansota alkoi syyskuussa 1939 ja pian se kosketti myös Suomea. Marraskuun viimeisenä päivänä diktaattori Josif Stalinin johtama Neuvostoliitto hyökkäsi puolueettomaan Suomeen, ja kolme ja puoli kuukautta kestänyt talvisota alkoi. Talvisodassa Suomi onnistui torjumaan miehityksen, mutta joutui tekemään rauhan raskain ehdoin maaliskuussa 1940. Talvisodassa kuoli noin 27 000 suomalaista.
Suomi menetti 12 prosenttia pinta-alastaan ja 400 000 ihmistä joutui luopumaan kodeistaan luovutetuilla alueilla. Heidän asuttamisensa oli sodan jälkeen suuri tehtävä. Talvisodassa pieni ja sisukas Suomi onnistui pitämään puoliaan suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan. Tällä “talvisodan ihmeellä” on edelleen merkitystä suomalaisten minäkuvalle.
Tapahtumat aikajanalla
Vuoden 1929 New Yorkin pörssiromahdus aiheutti maailmanlaajuisen laman, jonka aikana lukemattomat yritykset menivät konkurssiin, kymmenet miljoonat ihmiset…
LUE LISÄÄ
Neuvostoliitolla oli tavoitteena tehdä hyökkäämättömyyssopimuksia läntisten rajanaapuriensa kanssa, Suomi mukaan lukien. Suomen ja Neuvostoliiton sopimus allekirjoitettiin vuonna…
LUE LISÄÄ
Natsipuolue nousi Saksan valtiopäivävaaleissa ensimmäistä kertaa Saksan suurimmaksi puolueeksi. Se sai 37,8 %:a kaikista äänistä ja 230…
LUE LISÄÄ
Josif Stalin nousi Neuvostoliiton johtoon 1920-luvun puolivälin jälkeen. Hän vakiinnutti diktaattorin aseman 1930-luvulla suurten puhdistusten myötä. Puhdistuksilla…
LUE LISÄÄ
Marraskuun vaalien jälkeen hallituksen muodostaminen Saksaan oli osoittautunut vaikeaksi, kunnes presidentti Hindenburg päätti nimittää Adolf Hitlerin valtakunnankansleriksi (pääministeriksi) 30.1.1933…
LUE LISÄÄ
Dachaun keskitysleiri Münchenin lähellä Saksassa oli ensimmäinen keskitysleiri. Se rakennettiin käytöstä poistuneeseen ruutitehtaaseen ja oli alunperin tarkoitettu kommunisteille ja muille natsien vastustajille. Dachaun keskitysleiri on…
LUE LISÄÄ
Lokakuussa 1933, noin yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun Adolf Hitler oli nimitetty Saksan liittokansleriksi, Saksan hallitus ilmoitti eroavansa Kansainliitosta. Saksa oli…
LUE LISÄÄ
Etiopia oli yksi harvoista Afrikan alueista, joita eurooppalaiset suurvallat eivät olleet alistaneet siirtomaiksi. Italia yritti jo 1890-luvulla saada Etiopian…
LUE LISÄÄ
Espanjan sisällissota (1936–1939) oli verinen konflikti, jossa demokraattista hallintoa tukevat tasavaltalaiset taistelivat kansallismielisiä kapinallisia vastaan. Kapinallisia johti kenraali Francisco Franco. Sota alkoi…
LUE LISÄÄ
Kyösti Kalliosta tuli Suomen tasavallan neljäs presidentti vuonna 1937. Kallio muistetaan ennen kaikkea talvisodan presidenttinä, joka kokosi kansaa yhteen…
LUE LISÄÄ
Japani pyrki 1930-luvulla laajentamaan vaikutusvaltaansa Aasiassa samalla tapaa kuin Saksa ja Italia Euroopassa. Japani oli aloittanut laajentumisen Kiinan alueille…
LUE LISÄÄ
Itävallan liittäminen Natsi-Saksaan vuonna 1938 merkitsi merkittävää alueellista laajentumista Saksalle ja oli askel kohti toista maailmansotaa. Adolf Hitler, itse syntyperäinen itävaltalainen, ajoi liittämistä voimakkaasti yhdistääkseen kaikki saksankieliset yhden suur-Saksan valtioon. Liittäminen toteutettiin…
LUE LISÄÄ
Münchenin sopimus vuodelta 1938 oli yritys välttää sota Euroopassa. Sopimuksen mukaan Saksa sai liittää itseensä Tšekkoslovakian saksankieliset alueet, niin kutsutut sudeettialueet. Sopimuksen…
LUE LISÄÄ
Kristalliyö oli natsi-Saksassa 9.–10. marraskuuta 1938 tapahtunut väkivallan aalto, jossa juutalaisten omaisuutta tuhottiin laajasti. Natsit hyökkäsivät juutalaisten koteihin, liiketiloihin…
LUE LISÄÄ
Saksa halusi saada alueita Puolasta. Länsiliittoutuneet olivat luvanneet taata Puolan turvallisuuden. Välttääkseen Neuvostoliiton väliintulon ja kahden rintaman…
LUE LISÄÄ
Saksan hyökkäys Puolaan 1.9.1939 käynnisti toisen maailmansodan. Saksan armeijan joukot ylittivät Puolan rajan käyttäen hyväkseen salamasotataktiikkaa. Saksan ilmavoimat pommitti liikenneyhteyksiä, teollisuuskohteita ja…
LUE LISÄÄ
Ranska ja Iso-Britannia julistivat Saksalle sodan Saksan hyökättyä Puolaan. Varsinaisiin laajamittaisiin sotatoimiin länsivallat eivät kuitenkaan ryhtyneet. Ranska hyökkäsi näytösluonteisesti Saarin alueelle 8.9.1939, mutta vetäytyi jo parin viikon päästä…
LUE LISÄÄ
Neuvostoliitto oli huolissaan Leningradin turvallisuudesta ja aloitti etupiirisopimuksen mukaisesti Viron, Latvian ja Liettuan painostamisen syksyllä 1939. Viron ulkoministeri kutsuttiin ensimmäisenä Moskovaan neuvotteluihin. Viro, joka oli sotilaallisesti heikompi ja pyrki välttämään…
LUE LISÄÄ
Ylimääräiset harjoitukset olivat varotoimenpide, jolla Suomi osoitti olevansa valmis puolustamaan alueitaan sotilaallisesti. Sota oli syttynyt Euroopassa ja Suomen ja…
LUE LISÄÄ
Neuvostoliitto oli huolissaan Saksan noususta maailmanmahdiksi ja omien rajojensa turvallisuudesta. Se pyrki vahvistamaan puolustustaan vaatimalla Suomelta ja Baltian…
LUE LISÄÄ
Mainilan laukaukset oli Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, jonka varjolla se purki maiden välillä voimassa olleen hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliiton mukaan Suomen tykistö oli tulittanut Mainilan kylässä…
LUE LISÄÄ
Torstaiaamuna 30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta. Useita suomalaisia kaupunkeja pommitettiin. Presidentti Kyösti Kallio julisti sotatilan ja…
LUE LISÄÄ
Neuvostoliiton hyökkäys yllätti suomalaiset: se oli alkanut lähes kaikkien Suomeen itärajalta johtavien teiden suunnassa yhtä aikaa. Suomalaiset joutuivat vetäytymään heti…
LUE LISÄÄ
Suomi ei ollut valmistautunut puolustautumaan Neuvostoliiton hyökkäykseltä koko rajan pituudelta, vaan oli odottanut sen keskittyvän Kannakselle. Niinpä rajan pohjoisemmilla osilla koettiin sodan alussa menetyksiä. 9.12.1939 Neuvostoliitto…
LUE LISÄÄ
Kansainliitto tuomitsi yksimielisesti Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen ja erotti sen järjestöstä. Kansainliitosta erottaminen jäi vain symboliseksi eleeksi. Mitään todellista…
LUE LISÄÄ
Sodan ensimmäisten viikkojen perääntymisen jälkeen suomalaiset onnistuivat pysäyttämään Neuvostoliiton hyökkäyksen useammassa taistelussa. Taipaleessa Neuvostoliitto hyökkäsi valtavalla voimalla, mutta…
LUE LISÄÄ
Neuvostoarmeija lähestyi monissa kohdissa tärkeitä maantie- ja rautatieristeyksiä. Ne olisivat tarjonneet Neuvostoliitolle suoria reittejä asutuskeskuksiin ja mahdollisuuden katkaista suomalaisten huoltokuljetukset. Erään tällaisen…
LUE LISÄÄ
Suomi oli vallannut Suomussalmen takaisin 29.12.1939, mutta Neuvostoliitto oli jäänyt asemiin parikymmenen kilometrin päähän kirkonkylästä. Suomen joukot aloittivat hyökkäyksen 5.1.1939 ja onnistuivat tehokkaalla…
LUE LISÄÄ
Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) antoi julistuksen, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö Suomen ammattiyhdistysten keskusliiton (SAK) neuvotteluosapuoliksi työehtoja koskevissa…
LUE LISÄÄ
Suomi tunnusteli rauhan mahdollisuuksia kahta reittiä: Neuvostoliiton Tukholman asianhoitajan Alexandra Kollontain kautta ja Ruotsin hallituksen välityksellä. Suomen…
LUE LISÄÄ
Neuvostoliiton koko tammikuun valmistelema suurhyökkäys Karjalan kannaksella alkoi voimakkaalla, jatkuvana sateena ammutulla tykistötulituksella. Hyökkäyksen painopiste oli Summan kylän liepeillä. Jo ennestään väsyneillä…
LUE LISÄÄ
Suomalaiset olivat joutuneet vetäytymään Neuvostoliiton ankaran hyökkäyksen edessä Karjalan kannaksella ensin väliasemaan ja lopulta taka-asemaan. Suomen joukkoja vaivasi…
LUE LISÄÄ
Suomalaiset hyödynsivät talvisodassa mottitaktiikkaa, jossa vihollisjoukko ympäröidään siten, että se on saarrettu joka puolelta. Mottiin jääneet joukot…
LUE LISÄÄ
Suomalaisten joukot olivat vetäytyneet takaa-ajettuina taka-asemaan. Neuvostojoukot hyökkäsivät Viipurinlahdella ja Vuoksella pyrkien murtamaan linjat. Seuraavina päivinä taistelut olivat ankaria ja suomalaisten…
LUE LISÄÄ
Iso-Britannia ja Ranska olivat tarjonneet sotilaallista apua Suomelle ja luvanneet joukkoja Suomen avuksi. Suurvaltojen taka-ajatuksena oli ottaa…
LUE LISÄÄ
Talven uuvuttavien puolustustaisteluiden jälkeen Suomen armeija alkoi olla lähellä romahtamista. Suomen johdon piti valita, tukeudutaanko epävarmaan ja epärealistiseen länsivaltojen apuun vai yritetäänkö saada rauha…
LUE LISÄÄ
Pääministeri Rytin johtama valtuuskunta matkusti 6.3.1940 Moskovaan neuvottelemaan rauhasta. Lopulliset rauhanehdot esiteltiin suomalaisille 10.3. eikä niistä ollut mahdollisuutta…
LUE LISÄÄ
Suomalaiset eivät olleet kyenneet estämään Neuvostoliiton etenemistä Viipurinlahdella ja kaupungin koillispuolella. 11.3. taisteluita käytiin jo Viipurin esikaupungeissa.…
LUE LISÄÄ
Rauhansopimus allekirjoitettiin myöhään illalla 12.3.1940. Rauhanehdot olivat Suomelle raskaat: Suomi menetti 12 prosenttia alueestaan: pääosan Viipurin läänistä, Suomenlahden…
LUE LISÄÄ
Neuvostoliitto ampui voimakasta tykistötulta aivan viime hetkiin asti. Kansalle Moskovan rauhansopimus tuli suurena yllätyksenä, sillä tilannetiedotuksissa oli…
LUE LISÄÄ