Yhteistyö Saksan kanssa
Olli Kleemola
Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö 1940–1944
Talvisodan jälkeen Suomi haki apua Saksalta, kun Neuvostoliiton uhka kasvoi. Suomi ja Saksa sopivat sotilaallisesta yhteistyöstä ja Saksan joukot tulivat Suomeen. Jatkosodan aikana Saksa tuki Suomea toimittamalla sotamateriaalia ja –kalustoa, kuten tykistöä ja hävittäjiä. Saksan tuki oli merkittävä Suomen taistelutoimien onnistumiselle sodassa.
Talvisodan jälkeisessä, uhkaavalta näyttäneessä tilanteessa Suomen sodanjohto päätti hakea tukea Saksasta. Suomen osallistumisesta tulevaan idän sotaretkeen sovittiin lopullisesti toukokuussa 1941, ilman poliittisen johdon läsnäoloa, saksalaisten ja suomalaisen sotilasvaltuuskunnan kesken.
Saksalaisten kauttakulku Suomen läpi Norjaan käynnistyi syyskuussa 1940. Salaustoimenpiteistä huolimatta sopimus tuli brittien ja neuvostoliittolaisten tietoon. Suomeen siirrettiin kesään 1941 mennessä saksalaisia joukkoja siten, että ennen sotatoimien aloittamista kesällä 1941 Suomessa oli kaksi saksalaista armeijakuntaa, eli noin 200 000 miestä. Saksalaisjoukot saapuivat Suomeen Norjasta ja jäivät Pohjois-Suomeen. Jalkaväen tukena oli keskimäärin 60 koneen lento-osasto, jonka vahvuus vaihteli. Saksan ilmavoimat käyttivät etenkin sodan alussa suomalaisia lentokenttiä. Saksan laivaston alukset puolestaan hyödynsivät Suomen satamia.
Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon 22.6.1941 Hitler julisti suomalaisten taistelevan yhdessä saksalaisten kanssa. Suomen johto kiirehti vakuuttamaan maan pysyvän puolueettomana. Neuvostoliitto ei kuitenkaan uskonut suomalaisten puolueettomuusjulistusta, vaan sen ilmavoimat pommittivat suomalaisia kaupunkeja. Tämä tarjosi suomalaisille verukkeen todeta maan joutuneen Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi ja siten oikeuttaa Suomen sotatoimet.
Saksalaisten vastuulle tuli Suomen rintamalla alue Oulun korkeudelta pohjoiseen. Näin suomalaiset saattoivat keskittää voimansa eteläiselle rintamalle. Saksan sotilaallinen apu siis mahdollisti suomalaisille hyökkäämisen suuremmin voimin Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa. Lisäksi Saksan hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan koko itärintaman pituudelta sitoi neuvostoarmeijan voimia, joita ei voitu käyttää Suomea vastaan. Saksan tuki mahdollisti jatkosodan alun menestyksekkään etenemisen.
Sodan loppuvaiheessa Saksa avusti Suomea muun muassa vuoden 1944 Helsingin suurpommitusten torjunnassa. Saksalaisilla oli myös osansa Neuvostoliiton kesällä 1944 Suomea vastaan aloittaman suurhyökkäyksen torjunnassa: lento-osasto Kuhlmey pommitti toistuvasti neuvostojoukkojen hyökkäystä, millä oli merkitystä etenkin Tali-Ihantalan taistelujen lopputuloksen kannalta. Myös Saksan maavoimien yksiköitä osallistui kesän 1944 torjuntataisteluihin. Merkitykseltään suurinta oli kuitenkin Saksan materiaalinen apu: sodan aikana Saksa myi Suomelle tykistöä ja ammuksia, hävittäjiä ja tutkakalustoakin. Saksasta saatu sotamateriaali turvasi Suomen armeijan taistelukyvyn.
Lue lisää:
Tuli-iskuja. Suomen kenttätykistön tarina. Kirjoittanut Riku Kauhanen, Olli Kleemola ja Hanna Pukkila-Toivonen. Amanita, Somerniemi 2020.
Pommitettu Suomi. Kirjoittanut Riku Kauhanen & Olli Kleemola. Toimittanut Sari Savikko. Amanita, Somerniemi 2022.
Sota Lapista. Toimittanut Mika Kulju, Olli Kleemola, Hanna Pukkila-Toivonen & Sari Savikko. Amanita oy, Somerniemi 2023.
Eritahtiset aseveljet. Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet 1939–1945. Kirjoittanut Mikko Uola. Docendo, Jyväskylä 2015.