YO-tehtäviä

YO-tehtäviä rauhasta

Täältä löydät rauhan aikaan liittyviä ylioppilaskokeiden tehtäviä vuodesta 2017 eteenpäin. 

Lähde: https://yle.fi/aihe/abitreenit

Demokratian tulevaisuus ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot 20p. (Elämänkatsomustieto, syksy 2024)

Demokratia ja demokraattiset instituutiot ovat avoimen ja vapaan yhteiskunnan perusta. Demokratian nykymuotoja ovat viime vuosina haastaneet erilaiset populistiset ja autoritääriset liikkeet. Samanaikaisesti myös poliittisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttä on muuttunut erityisesti sosiaalisen median myötä.

Kuvittele 2030-luvun suomalaista yhteiskuntaa ja pohdi, millaisessa demokratiassa tuolloin elät ja millaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja on käytössäsi.

Kohti kylmää sotaa 20 p. (Historia, syksy 2024)

Winston Churchill oli Ison-Britannian pääministeri toisen maailmansodan aikana vuosina 1940–1945 ja myös 1951–1955. Hän piti kuuluisan ”rautaesirippupuheensa” Fultonin yliopistossa Yhdysvalloissa 5.3.1946.

Aineisto

  1. Tekstikatkelma: Winston Churchillin ”rautaesirippupuhe”

Pohdi, mihin Churchill pyrki puheellaan (aineisto 2.A) sekä miten Iso-Britannia ja sen läntiset liittolaiset suhtautuivat puheessa kuvailtuun tilanteeseen vuosina 1946–1955.

Vihapuhe ja sananvapaus 30 p. (Yhteiskuntaoppi, kevät 2024) 

Aineisto 

7.1 Erittele tekstikatkelmien 7.A, 7.B ja 7.C avulla, mitä tarkoitetaan käsitteillä vihapuhe ja sananvapaus. 10 p. 

7.2 Esitä tekstikatkelmia 7.A, 7.B ja 7.C hyödyntäen perusteltu arvio siitä, pitäisikö Suomessa rajoittaa vihapuhetta nykyistä enemmän lainsäädännön avulla. 20 p.

Marshall-apu 30 p. (Historia, syksy 2023) 

Aineisto 

8.1 Selitä lyhyesti, mikä oli niin sanottu Marshall-apu. 10 p. 

8.2 Arvioi, minkälaisia taloudellisia ja poliittisia seurauksia Marshall-avulla oli. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 8.A, 8.B, 8.C ja 8.D. 20 p.

Presidentti-instituution historiaa Suomen itsenäisyyden aikana 30 p. (Historia, kevät 2023) 

Teoksessa Presidentin valta (2009) (aineisto 9.A) tarkastellaan tasavallan presidentin ja muiden vallanhaltijoiden eli valtioneuvoston ja eduskunnan välistä suhdetta ja sen muutoksia Suomen poliittisessa järjestelmässä itsenäisyyden alusta teoksen ilmestymisajankohtaan saakka.  

Aineisto: 

9.A Tekstikatkelma: Presidentinvalta ja parlamentarismi Suomessa 

9.1 Tarkastele itsenäisen Suomen valtiomuotoa koskenutta kiistaa ja sen osapuolten pyrkimyksiä. (14 p.) 

9.2 Arvioi, kuinka osuva tekstikatkelman 9.A ensimmäisessä virkkeessä esitetty väite tasavallan presidentin sekä eduskunnan ja valtioneuvoston valtasuhteista on ollut Kekkosen presidenttikauden alusta nykypäivään. (16 p.)

Saksa, Ranska ja Euroopan unioni 30 p. (Yhteiskuntaoppi, kevät 2023) 

Kuvat 9.A, 9.B ja 9.C liittyvät Saksan ja Ranskan välisiin suhteisiin toisen maailmansodan jälkeen. 

Aineisto 

Kuva: Ranskan presidentti Charles de Gaulle ja Saksan liittokansleri Konrad Adenauer 22.1.1963 

Kuva: Ranskan presidentti François Mitterrand ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl 22.9.1984 

Kuva: Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz 10.12.2021 

9.1 Pohdi, mihin Saksan ja Ranskan perinteinen yhteistyö Euroopan unionissa perustuu ja millä tavoin tämä yhteistyö on ilmennyt Euroopan integraatiossa. 16 p.

Suomalaisten näkemykset sotilaallisesta liittoutumisesta 20 p. (Yhteiskuntaoppi, kevät 2022) 

Suomen puolustusministeriön alainen maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta selvittää vuosittaisella kyselytutkimuksella suomalaisten näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Mukana on kysymys sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tai liittoutumisesta. Vuonna 2020 se esitettiin muodossa ”Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?”. 

Aineisto 

Kuvio: Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen (%) 

4.1 Vertaile kuvion 4.A pohjalta eri puolueiden kannattajien, eri ikäryhmien ja eri puolilla maata asuvien näkemyseroja sotilaallisesta liittoutumisesta ja pohdi näiden erojen syitä. 14 p. 

4.2 Esitä perusteltu arviosi siitä, miten suomalaisten näkemykset sotilaallisesta liittoutumisesta voivat muuttua ja mitkä tahot olisivat Suomen todennäköisiä liittolaisia 2020-luvulla. 6 p.

Suomettuminen 20 p. (Historia, syksy 2021) 

Tekstikatkelmassa 3.A toimittaja, entinen SDP:n kansanedustaja Lasse Lehtinen ottaa kantaa termiin Paasikiven–Kekkosen linja. Arvioi Lehtisen näkemyksen osuvuutta. 

Aineisto 

YK ja maailman konfliktit 30 p. (Historia, kevät 2021) 

Taulukossa 8.A kuvataan Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan veto-oikeuden käyttöä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvostossa vuosina 1990–2019. Tekstikatkelma 8.B on ote YK:n pääsihteerin António Guterresin puheesta Pariisin rauhanforumissa 11.11.2019. 

Aineisto 

8.1 Erittele, mitä taulukko 8.A kertoo suurvaltasuhteiden ja maailmanpolitiikan asetelmista vuosina 1990–2019. 14 p. 

8.2 Millä keinoin YK on pyrkinyt ratkaisemaan konflikteja 2000-luvulla, ja miten osuva António Guterresin kuvaus (aineisto 8.B) on 2010-luvun maailmantapahtumien valossa? 16 p.

Kylmä sota ja kuuma rauha 30 p. (Historia, syksy 2020) 

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kylmä sota päättyi. Yhdysvallat ja länsimaat kokivat, että ne olivat voittaneet kylmän sodan, ja 1990-luvun alussa uutta tilannetta kuvattiin uutena rauhanomaisena maailmanjärjestyksenä, jossa Yhdysvallat oli maailman ainoa supervalta. 

Aineisto 

8.1. Erittele syitä, jotka johtivat kylmän sodan päättymiseen. Hyödynnä tekstikatkelmia 8. A, 8. B, 8. C ja 8. D vastauksessasi. 14 p.  

8.2. Pohdi tekstikatkelmien 8. A, 8. B, 8. C ja 8. D pohjalta, mitkä seikat selittävät kylmän sodan vaihtumista epävakaaksi niin kutsutuksi kuumaksi rauhaksi. 16 p.

Mannerheim-kuva eri vuosikymmeninä 30 p. (Historia, syksy 2019) 

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) äänestettiin vuonna 2004 Yleisradion tuottamassa Suuret suomalaiset -ohjelmassa kolmasosan ääniosuudella kaikkien aikojen merkittävimmäksi suomalaiseksi. Tekstikatkelmat (aineistot 8.A–8.E) esittävät viisi Mannerheimia koskevaa kannanottoa eri vuosikymmeniltä.  

Aineisto:  

8.A Tekstikatkelma: Kaarlo Uskela, Lahtarikaarti  

8.B Tekstikatkelma: Mannerheimin patsastoimikunnan lehtikirjoitus  

8.C Tekstikatkelma: Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven päiväkirjamerkintä  

8.D Tekstikatkelma: Otteita sanomalehti Kansan Uutisten kirjoituksista  

8.E Tekstikatkelma: Riitta Uosukainen teoksessa Suuret suomalaiset  

8.1 Vertaile tekstikatkelmien (aineistot 8.A–8.E) Mannerheim-kuvaa ja pohdi, miten ja miksi kuvat eroavat toisistaan. (16 p.)  

8.2 Arvioi Mannerheimin asemaa ja merkitystä 1900-luvun Suomen historiassa. (14 p.)

Suomalaisten ja venäläisten suhteet 30 p. (Historia, kevät 2019) 

Tekstikatkelmat (aineistot 9.A–9.E) käsittelevät Suomen ja Venäjän tai Neuvostoliiton suhteita. 

Aineisto:  

9.A Tekstikatkelma: Zacharias Topelius, Maamme kirja  

9.B Tekstikatkelma: Yrjö Mäkelinin puhe  

9.C Tekstikatkelma: Väinö Voionmaa, Suomen uusi asema. Maantieteellisiä ja historiallisia peruspiirteitä  

9.D Tekstikatkelma: Reino Vähäkallio, Ryssästä saa puhua vain hammasta purren  

9.E Tekstikatkelma: Juho Kusti Paasikiven puhe 

9.1 Vertaile tekstikatkelmien (aineistot 9.A–9.E) näkemyksiä suomalaisten ja venäläisten suhteista. (14 p.) 

9.2 Pohdi, miten kulloinenkin ajankohta on vaikuttanut tekstikatkelmissa (aineistot 9.A–9.E) esitettyihin näkemyksiin. (16 p.)

Rauhansopimusten vaikutukset uskontotilanteeseen 20 p. (Ev.lut. Uskonto, syksy 2018) 

Aineisto: 

6.A Kartta: Arvio vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajasta  

6.B Kartta: Moskovan välirauhassa vuonna 1944 määritellyt Suomen rajat ja Neuvostoliitolle luovutetut alueet  

6.1 Miten Pähkinäsaaren rauha (1323) on vaikuttanut Suomen alueen uskontotilanteeseen? Hyödynnä vastauksessasi karttaa (aineisto 6.A). (10 p.)  

6.2 Miten Moskovan välirauha (1944) on vaikuttanut Suomen alueen uskontotilanteeseen? Hyödynnä vastauksessasi karttaa (aineisto 6.B). (10 p.)

Kylmän sodan alku 30 p. (Historia, syksy 2017) 

Toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa siirryttiin kylmään sotaan. Piirros (aineisto 8.A) ja kaksi historiallista asiakirjaa (aineistot 8.B ja 8.C) liittyvät kylmän sodan syntyyn. 

Aineisto: 

8.A Piirros: Piirros Punch-lehdestä 

8.B Historiallinen asiakirja: Winston Churchillin sähke  

8.C Historiallinen asiakirja: Josef Stalinin puhe  

8.1 Tulkitse piirrosta (aineisto 8.A). (6 p.)  

8.2 Vertaile historiallisissa asiakirjoissa (aineistot 8.B ja 8.C) esitettyjä väitteitä toisen maailmansodan jälkeisestä tilanteesta Itä-Euroopassa ja arvioi niiden paikkansapitävyyttä. (12 p.)  

8.3 Minkälaisiksi toisen maailmansodan voittajavaltioiden suhteet kehittyivät sodan päättymisestä 1950-luvun alkuun? (12 p.)