Sotainvalidit
Mikko Siitonen, Jenni Korhonen
Sotainvalidit
Suomessa kuoli toisen maailmansodan aikana noin 96 000 ihmistä ja vammautui yli 194 000. Sotainvalidit, joiden keski-ikä sodan päättyessä oli 29 vuotta, saivat tukea useilta järjestöiltä, kuten Sotainvalidien veljesliitolta ja Invalidisäätiöltä. Nämä järjestöt perustettiin auttamaan invalidien hoidossa ja työllistymisessä. Vuoden 1948 sotavammalaki oli merkittävä askel kohti yhtenäisiä korvauksia. Sotainvalidien Veljesliitto ja Invalidisäätiö rahoittivat toimintaansa keräystuotoilla ja perustivat laitoksia invalidien hoitoon. Vuosien varrella sotainvalidien palvelut siirtyivät valtion vastuulle.
Sodat kokeneista suomalaisista kuoli 94 000 sotilasta ja 2000 siviiliä. Haavoittuneita oli yli 190 000. Pysyvästi vammautui lähes 100 000 suomalaista. Siviileitä vammautui ilmahyökkäyksissä, partisaanien iskuissa ja miinoissa 4400 henkilöä, joista 3200 pysyvästi. Sotaleskiä jäi 30 000 ja sotaorpoja 50 000.
Sotainvalidien hoitoa, kuntoutusta ja toimeentuloa edistämään perustettiin talvisodan jälkeen invalidien itsensä toimesta Sotainvalidien veljesliitto ja sosiaali- ja terveysministeriön toimesta Invalidisäätiö. Sotavuosina apua tarjosivat myös esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja Lotta Svärd.
Sotainvalidien suuri määrä ja sodan jälkeisten vuosien huima inflaatio eli hintojen nousu pakotti uudistamaan lainsäädäntöä ja sotavammakorvauksia. Vuoden 1948 sotavammalaki oli merkittävä askel yhtenäisiin korvauksiin, mutta entiset SS-vapaaehtoiset pääsivät korvausten piiriin vasta vuonna 1956.
Invalidisäätiön tarkoituksena oli sotainvalidien lääketieteellinen, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus takaisin työelämään. Ensimmäinen hoitolaitos valmistui toukokuussa 1943 Helsinkiin. Invalidisäätiö perusti erityisen ammattikoulun Espooseen vuonna 1945. Amputoidut ja vaikeasti vammautuneet käyttivät säätiön sairaanhoidollisia palveluja vielä vuosikymmenten ajan.
Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin jäsentensä huolto-, etu- ja veljesjärjestöksi. Ympäri Suomea syntyi paikallisia osastoja, joiden tavoitteena oli ohjata kaikki vammautuneet palvelujen piiriin. Toimintaa rahoitettiin keräystuloin.
Myös Veljesliitto perusti laitoksia hoitamaan vaikeasti vammautuneita sotainvalideja. Sotasukupolven ikääntyessä rakennettiin yhteiskunnan tuella koko maan kattava veljes- ja sairaskotiverkosto, pääosin 1980-luvulla. Näin saatiin pidettyä ikääntyvien invalidien toimintakykyä yllä. Vähitellen sotainvalidien palvelut siirtyivät valtion korvattavaksi. Liitto sai myös sotainvalideja vuosikymmeniä hoitaneet puolisot ja lesket korvausten ja kuntoutuksen piiriin.
Sotainvalideja oli vuoden 2023 alussa 493. Heidän keski-ikänsä on yli 97 vuotta. Sotainvalidien puolisot ja lesket ovat myös Veljesliiton jäseniä. Puolisojäseniä oli vuoden 2023 alkaessa 3 110.
Toiminnan vähentyessä vapaaehtoisista koostuva Sotainvalidien Perinnejärjestö vastaa invalidien perinteen vaalimisesta. Perinnejärjestö on kaikkien veteraanijärjestöjen yhteisen, Tammenlehvän Perinneliiton yksi toimija. Tammenlehvän Perinneliitto on perustettu vuonna 2003. Liiton jäseninä on tällä hetkellä 23 veteraani-, maanpuolustus- ja perinnetyötä tekevää yhteisöä.
Lue lisää:
Sotainvalidien veljesliitto 1940–2015. Kirjoittanut Tuomas Hoppu. Otava 2015.
Suomalainen sotainvalidi. Kirjoittanut Markku Honkasalo. Otava 2000.
https://tammenlehva.fi/ luettu 2.1.2024
https://sotainvalidit.fi/ luettu 2.1.2024
Hakusana: sotasukupolvi mies