Saksan Valtiopäivätalo poltettiin

Marraskuun vaalien jälkeen hallituksen muodostaminen Saksaan oli osoittautunut vaikeaksi, kunnes presidentti Hindenburg päätti nimittää Adolf Hitlerin valtakunnankansleriksi (pääministeriksi) 30.1.1933 ja natsit nousivat hallitukseen. Hitlerin hallitus alkoi välittömästi rajoittaa opposition toimintaa, ja valtiopäivätalon tuhopolton jälkeen helmikuussa alkoivat kommunistien vainot ja diktatuurin luominen. Maaliskuussa 1933 säädettiin valtalaki, joka myönsi hallitukselle neljäksi vuodeksi oikeuden säätää lakeja ilman valtiopäivien suostumusta.

Kun presidentti Hindenburg kuoli elokuussa 1934, Hitler yhdisti valtakunnankanslerin ja presidentin virat sekä asetti itsensä Führeriksi. Samalla virka muutettiin elinikäiseksi. 

Saksan valtiopäivätalon tuhopoltosta syytettiin hollantilaista kommunistia Marinus van der Lubbea, joka tuomittiin kuolemaan.
Saksan Valtiopäivätalo sytytettiin tuleen 27.2.1933. Rakennus tuhoutui palossa. Tuhopoltosta syytettiin hollantilaista kommunistia Marinus van der Lubbea, joka tuomittiin kuolemaan. Tapahtuma antoi natseille syyn kiihdyttää kommunistien vainoja. Kuva: Wikipedia.